Kirjat

Omat lampaat, pienlampurin käsikirja

Lammaskirja pienlampureille, lampaista haaveileville ja kaikille lampaista, eläinten hyvinvoinnista, lampaanlihasta, villasta, maisemanhoidosta ja maatiaisroduista kiinnostuneille. Upean kuvituksensa ansiosta myös ihana lahjakirja. Kirjan tekstit Kirsti Hassinen ja Jukka Tobiasson. Kuvat Kirsti Hassinen. Kustantaja Tammi. Kirja julkaistiin keväällä 2016. Joulukuussa 2016 otettiin 2. painos. 

Facebook Tietoa kirjasta

Omat kanat, omat munat, pihakanalan perustaminen

Haaveiletko omista kanoista ? Omat kanat, omat munat- kirjasta löydät kaiken tarpeellisen tiedon pihakanalan rakentamiseen, kanojen hankkimiseen ja niiden hyvään hoitoon. Kirjassa esitellään suomalaiset maatiaiskanakannat ja kerrotaan niiden säilytysohjelmasta. Kirja sopii erinomaisesti myös lahjakirjaksi kaiken ikäisille riemukkaine kotieläinkuvineen. Kirjan teksti ja kuvat Kirsti Hassinen. Kirjan on kustantanut Tammi. Se julkaistiin keväällä 2014 ja kesällä 2016 siitä otettiin jo 4. painos. Kirjaa on saatavilla nettikaupoista ja kirjakaupoista ympäri Suomea. 

Blogissa Tietoa kirjasta

Kissanviikset ja katinkontit

Punaista kissaenergiaa ja elämänviisautta maatiaiskissan silmin. Hellyttävä kuva- ja runokirja, joka sopii kaikenikäisille. Kirjan runot Raili Heikkilä. Kuvat ja tietoteksti maatiaiskissasta Kirsti Hassinen. Kustantaja Paperisilppuri. Kirja julkaistiin keväällä 2015 ja siitä on otettu 2. painos.

Kirja on loppuunmyyty.

Maatiaisten matkassa

Omaelämänkerrallinen kirja maatiaiskotieläimistä. Kirjassa kerrotaan suomalaisista alkuperäisroduista ja elämästä niiden kanssa. Mukana tarinoissa ovat suomenhevosori Pilven Poika, kyyttö Voikukka ja lapinkoira Irene sekä maatiaiskissa Viivi. Kirjoittajina Kirsti Hassisen lisäksi Veikko Lilja ja Johannes Lilja. Kirja julkaistiin 2006, kustantaja Maahenki.

Kirja on loppuunmyyty, mutta sitä löytyy kirjastoista.

---

Maatiaiskotieläimet

Suomalaiset maatiaiset ovat ensimmäisiä, alkuperäisiä kotieläimiämme, jotka ovat sopeutuneet elinympäristöönsä vuosisatojen ajan.
Maatiaisuus on

• rikasta perimää
  Kaikki kotieläimet on jalostettu maatiaisista. Maatiaiskotieläimissä on säilynyt ominaisuuksia, jotka olemme tehojalostuksella menettäneet. Kotieläintutkimuksessa maatiaiset ovat tärkeää tutkimusaineistoa.
• kulttuurihistoriaa 
  Suomalaiset eivät olisi selvinneet ilman pystykorvaansa, suomenhevostaan ja suomenkarjaansa. Ei voisi kuvitella saamelaiskulttuuria ilman poroa. Maatiaiskotieläimet ovat synnyttäneet ja säilyttäneet suomalaisen maiseman.
• elämäntapa
  Maatiaiskotieläimet ovat meille suomalaisille paljon enemmän kuin pelkkiä tuotantoeläimiä. Kyyttö navetassa on ollut myös emännän uskottu ystävä. Suomenvuohi tai lammas voi olla perheen tärkeä lemmikki.
• kohtuullisuutta ja aitoa hitautta.
  Maatiaiskotieläimet ovat sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin ja tulevat toimeen lähiympäristöstä saatavalla luonnollisella ravinnolla. Maatiaisista puuttuvat viimeisen vuosisadan tehojalostuksen tuomat ongelmat. Esimerkiksi maatiaiskana munii vuodessa vähemmän, mutta elää ja munii vanhemmaksi kuin tehojalostettu hybridirotu.
• ekologista ja eettistä lähiruokaa
  Maatiaiset sopivat erinomaisesti luonnonmukaiseen ja ympäristöä säästävään ruuan lähituotantoon. Lapinlehmästä saa sopivan määrän maitoa perheelle ja erinomaista juustoa. Ravintolat haluavat tarjota asiakkailleen herkullista suomenkarjan tai lampaan lihaa, joka on tuotettu kestävän kehityksen periaattein. Pohjolan tumma mehiläinen kerää Suomen suven parhaat aromit talteen hunajaan. 

Suomalaisia alkuperäisrotuja ovat suomenhevonen, maatiaiskana, suomenlammas, kainuunharmaslammas, ahvenanmaanlammas, itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja, suomenvuohi, maatiaiskissa, poro ja pohjolan mehiläinen. Koiraroduista kotimaisia alkuperäisrotuja ovat suomenajokoira, suomenpystykorva, karjalankarhukoira, lapinporokoira ja suomenlapinkoira. Pohjanpystykorvan kanta on lähtöisin Suomesta, vaikka se onkin kennelmaailmassa määritelty ruotsalaiseksi roduksi.

Kotimaiset koirarodut Suomalaiset metsästyskoirat Porokoirien perilliset Suomalainen maatiaiskana Suomalaiset maatiaislampaat Poro Maatiaiskissa Suomenhevonen Suomenkarja Suomenvuohi Pohjolan mehiläinen

Pilvipolun kennel

Lapinporokoiria ja maatiaiskantaisia porokoiria

Olen kasvattanut paimensukuisia lapinkoiria, lapinporokoiria ja rekisteröimättömiä maatiaiskantaisia porokoiria Pilvipolun kennelissä vuodesta 1992. Olen perehtynyt suomalaisiin maatiaiskotieläimiin ja myös koirankasvatuksessa haluan painottaa geenikannan monimuotoisuutta, koirien käyttöominaisuuksia ja hyviä lisääntymisominaisuuksia.
Tällä hetkellä kasvatan lapinporokoiria pienmuotoisesti ja minulla on kaksi rotuunotettua siitosnarttua, Unna ja Pilvipolun Mansi. Pentusuunnitelmista, koiristani ja kasvateistani saat tietoa Pilvipolun koirat-facebooksivuilta: facebook.com/pilvipolunkoirat ja Maatiaismuori-blogista: suakkuna.blogspot.com

Paimensukuiset lapinkoirat Pilvipolun lapinporokoirat Facebook

Pilven Poika

Valio-ori

Pilven Poika syntyi Pilvilampaat-tilallamme syksyllä 1989. Pilven Pojan kasvattajia olivat Kirsti Lilja (nyk. Hassinen) ja Laura Lilja. Pilven Pojan omistaja oli koko sen elämän ajan Laura Lilja. Pilven Poika saavutti kouluratsu-urallaan suomenhevosten koulumestaruuksissa kolme kertaa hopeaa ja kaksi kertaa pronssia. Pilven Pojalla on kaikkiaan 169 jälkeläistä. Pääosan siitostyöstä tehtiin Rehulan tilalla Porin Noormarkussa. Pilven Poika, ystäville Pipo, kuoli suolitukokseen syksyllä 2014. Pilven Pojan hauta ja muistomerkki ovat Rehulan tilan metsikössä. 

Pilven Poika, kultainen ori ja legenda jo eläessään.

Facebook

Kirsti Hassinen

Maatiaismuori

Maatiaiskotieläimet ovat rikastuttaneet elämääni reilun kolmenkymmenen vuoden ajan. Kaikki alkoi suomenlampaista Vesilahden Rämsöön pientilalla. Lampaat johdattivat Valamon kautta neuleisiin, huovutukseen ja Pilvilampaat-kehräämöön Kontiolahdelle. Tyttäreni Lauran hevosinnostus vei hevoskasvatukseen, jonka kirkkaana tähtenä loistaa jalostusorimme Pilven Poika. Paimensukuisen lapinkoiran ja lapinporokoiran myötä tutustuin poroon ja porokoiraan ja kasvatan maatiaiskantaisia porokoiria Pilvipolun kennelissä. Nyt asun punaisessa tuvassani Kolin kansallismaisemassa. Suurperheen äidin rooli on muuttunut sinkun ja mummin rooliin. Seuranani ovat maatiaiskantaiset porokoirat Mansi ja Unna, maatiaiskissat Hilla, Liinu ja Maija sekä horniolaiset maatiaskanat ja Sulevi-kukko. Kesäisin Kortelahden pientilan maiseemaa hoitavat kainuunharmaslampaat.

Kortelahden pientila, Kolin maisemat ja ennen kaikkea omat, rakkaat maatiaiseni ovat parhaita innostajia valokuviini ja kirjoituksiini.

Facebook Blogi SuAkkuna