Cikki in memoriam
Cikki s. 21.12.1996 k. 18.1.2006
Jouduin tekem��n vaikean p��t�ksen ja p��st�m��n Cikkin kaitsemaan pilvilampaita. Tiistaisena pime�n� pakkasiltana Cikki k�vi niinkuin tuhansia kertoja ennenkin Pepen kanssa iltapisulla. Kun pienen hetken kuluttua huhuilin koiria sis��n, paikalle saapui vain Pepe. Cikki tuli muutamaa minuuttia my�hemmin kolmella jalalla kulkien. Kannoin sen sis��n. Cikkin jalka roikkui oudosti ja sis�reunassa oli pitk�, mutta ei syv� haava niinkuin jalka olisi rep�isty irti jonkun hampaista. Soitin p�ivyst�v�lle el�inl��k�rille, joka sanoi, ettei nyt illalla ole mit��n teht�viss�, koska h�nell� ei ole r�ntgeni�k��n. Kehoitti tulemaan seuraavana p�iv�n� vastaanotolle. Cikki nukkui y�n rauhallisesti. Aamulla l�ksimme viem��n Cikki� Joensuuhun, koska tiesin vastaanoton aukenevan kahdeksalta. Cikki nukutettiin, ett� jalka voitiin tutkia. Se oli t�ysin poikki eik� Joensuusta l�ytynyt el�inl��k�ri�, joka sen olisi pystynyt leikkaamaan. El�inl��k�rik��n ei pystynyt sanomaan, miss� jalka oli niin pahasti katkennut. Siin� Cikkin nukkuessa minun oli teht�v� raskas p��t�s. Cikki oli hyv�ss� kunnossa, mutta jalan paraneminen olisi ollut ep�varmaa. Lis�ksi oma el�m�ntilanteeni on nyt niin hankala, ett� minun olisi ollut vaikea j�rjest�� Cikkin pitk�aikaista hoitoa. Cikki luotti minuun, mutta muut eiv�t saaneet koskea sen kipe��n jalkaan. Itkin kaipuuta, itkin menetyksen tuskaa, itkin, koska tunsin syyllisyytt�, etten voinut auttaa uskollisinta yst�v��ni. Syd�meni on surusta lyijynraskas.
Cikki ei en�� koskaan her�nnyt ja katsonut minua uskollisilla silmill��n.
Cikki oli hieman totinen, peloton ja uskollinen yst�v�. Cikki oli erinomainen porokoira. Cikkin kasvattaja sanoi, ett� se edusti sellaisia kautokeinolaisia porokoirasukuja, joita ei en�� l�ydy. Se oli ainutlaatuinen. Jos koirasi sukutaulussa lukee Cikki, voit olla siit� varauksettoman ylpe�. Muuttuneen el�m�ntilanteeni takia min� olin joutunut etsim��n ja jo l�yt�nyt uudet kodit Silvalle ja Tsahpille. Yst�vist�ni luopuminen tuntui minusta kahdelta kuolemalta, joiden piti tapahtua tulevana viikonloppuna. Viimeiseen asti uskollinen Cikki s��sti minut omalla l�hd�ll��n kahdelta muulta suurelta ik�v�lt�. Cikki teki tilaa tytt�relleen Silvalle. En kykene luopumaan my�sk��n iloisesta Tsahpista. Eik�h�n sopu sijaa anna uudessa pieness� kodissani, jonne siis kanssani muutavat koirista Cikkin j�lkel�iset Pipari ja Silva sek� paimensukuinenTsahpi. Olin suunnitellut matkustavani Cikkin kanssa kes�ll� Kautokeinoon n�ytt�m��n sit� kasvattajilleen. Nyt otan mukaani Cikkin tuhkat ja levit�n ne tunturiin kiitt�en poromiehi� saamastani lainasta.
En aavistanut sen p�iv�n tulevan n�in pian, jolloin uskollisen porokoirani j�ljet eiv�t en�� palaakaan luokseni. Suurella kaipauksella |