Kyyt�t ovat kuin suomalaiset naiset: kest�vi�, kekseli�it�, itsep�isi� ja hieman turhamaisia, todellisia selviytyji�. Em�nn�t ovat kertoneet, kuinka he valitsivat hiehoista lypsylehmiksi kaunispilkkuisimmat.
Olen kuvannut kolme vuotta suomenkarjaa ja erityisesti kyytt�j� eli it�suomenkarjaa. K�vin Sukevalla viimeisen� kes�n� ennen kyytt�jen h��t�� vankilan sulkemisen takia. Kamera kaulassa kirmasin yhdess� kyytt�jen kanssa Ollilan kes�laitumille suvivirren soidessa korvissani. Lehm�t johdattivat minut Kolin vaarojen aarteille, kedoille ja perinnepihoille.
Suomenkarjassa on kolme muunnosta: l�nsisuomenkarja, it�suomenkarja eli kyyt�t ja pohjoissuomenkarja eli lapinlehm�. N�ist� uhanalaisia ovat lapinlehm�t ja kyyt�t. It�suomenkarja on maamme karjaroduista vanhin. Kyytt�j� on noin 400, ja varastossa on 40 keinosiemennyssonnin spermaa. Sukevan vankilan lakkautuksen j�lkeen talvella 2007-08 kyytt�jen geenipankkikarjalle l�ydettiin uudet kodit Kajaanin Sepp�l�n ja Tampereen Ahlmanin maatalousoppilaitosten koulutiloilta. Kes�isin kyytt�j� laiduntaa Kolin Ollilassa. Valokuvillani kerron kyytt�jen tarinaa Sukevan vankilasta Kolin kautta uusiin kotinavettoihin. Kolin kes� alkaa laitumelle laskusta.
Maatiaiset ovat olleet harrastukseni kolmenkymmenen vuoden ajan. Perheeni hoivissa ovat olleet kaikki suomalaiset maatiaiskotiel�imet pohjolan mehil�isist� suomenhevosiin. Kyytt� Voikukka antoi lapsillemme maidon. Olen kirjoittanut kirjan Maatiaisten matkassa. Siin� esitell��n kaikki suomalaiset alkuper�isrodut. J��ty�ni el�kkeelle matematiikan opettajan ty�st� olen keskittynyt kirjoittamiseen ja valokuvaukseen. Asun nyky��n Kolin Kortelahdessa.
Tervetuloa kyytt�n�yttelyyni!
Tuo mukanasi oma lehm� Kolin k�pykarjaan!
Kirsti Hassinen
Kuvakertomus n�yttelyn avajaisista