Olen ehk� ainut ihminen, joka asuu melkein Miikkulassa, Karjalan kunnailla-televisiosarjan kyl�ss�. Seh�n on sijoitettu Kontioniemeen Kolin viereen. Minulla on koti Kontionimess� �hotellin� Miikkulinnan vieress� Impilinnassa ja toinen koti Kolilla.
Olen kuvannut Kontioniemen maisemia vuodet 2006-2009 ja Kolilla 2008-2010.
Vietin kaksi kes�� sinisess� tuvassa Lieksan Sokoj�rvell�. Soutelin pienell� er�maaj�rvell� sakeassa aamusumussa.
En saa unta aamuy�st�, en ainakaan jos on t�ysikuu. Niinp� kiertelin koirieni ja kameran kanssa H�yti�isen rantoja.
Y�vyin Ikolanahon m�kiss�. Her�sin kahden aikaan ja kiipesin M�kr�lle. P��sty�ni huipulle aurinko oli juuri nousemassa. Se maalasi Pielisen pinnan ja M�kr�n suuren irtolohkareen.
Jouluna 2005 entinen el�m�ni r�j�hti syliini. Uudessa kodissani Kontioniemess� sekoitin suruni H�yti�isen aamusumuihin, kaipaukseni kulki kuunsiltoja pitkin. Halasin karheita, karusta j�rvenpohjasta kasvaneita, kituliaita m�ntyj�. Seurasin valon leikki� niiden ryhmyisill� oksilla. Astelin pirunpelloilla, poroj�k�l�matoilla ja lev�hdin ruusukivill�.
Olen asunut Impilinnassa entisell� sairaala-alueella 3 vuotta. Sin� aikana niemen luonnonvarainen, 150 vuotta sitten H�yti�isen humahduksen seurauksena paljastunut J�rvenlaskun alue on kaventunut kovakouraisen rakentamisen takia armotonta vauhtia.
Kev��ll� 2009 l�ysin onneni punaisen m�kin K�r�nk�nvaaran sylist� K�r�nk�nlammen rannalta Loma-Kolilta. Hetken minulla oli kaikki: aurinkoinen piha nurmennukkineen ja kukkineen, rauhaisa rantasauna ja kirkasvetinen lampi, vieress� tuoksuva suo, jossa voin kuunnella kelon kitin��, taustalla jylh� vaara. Syksy toi mets�koneen, kaivurin ja dynamiitin. Murskattu maa vy�ryi kohti rantasaunaani. Lieksan kaupungilla on suuret suunnitelmat rakentaa koko vaaran ja lammen v�li t�yteen huviloita ja lavea tie laskettelurinteille.
Joulukuun alussa olin h�vinnyt taistelun ja menett�nyt toivoni maiseman s�ilymisest�. Vuokrais�nt�ni ja hyv� yst�v�ni Kolin Tuomo oli kuollut. Luonto�iti h�lytti lohduttajat paikalle. Kuu suuteli vasenta poskeani ja aurinko oikeaa.
Markku P�l�sen sanoittaman laulun mukaan uskon kev��seen ja uuteen onneen:
�Y� v�istyy, tuuli nousee
sarastaa.
Kukat auringolle nostaa maljojaan.
Y�n pilvet haipuu sineen autereen
ja m� j�lleen saan uuden onnen.�
J��hyv�iset
H�yti�iselle
J�rvenlaskun
mets�
Vanhaa
j�rvenpohjaa
Kontioniemi
2007
Musta
lintu
Rukoilen
lunta
Kolin kyl� ja maisema