Raisissa jutasivat Cikkin esi-is�t ja -emotIllalla saavuimme Storslettiin. Varasimme huoneen hotellista ja l�ksimme ulkoilluttamaan koiria kaupungille. Sillalta katselimme mahtavien tuntureiden reunustamaan Raisijoen laaksoon. Tiesimme, ett� laaksoa pitkin oli kautokeinolaiset porot tuotu kes�laitumille. Norjassa porot pit�� siirt�� kes�ksi meren rannalle ja saariin niin, ett� talvilaitumet eiv�t kulu liiaksi. Siksi saamelaisilla Norjassa on edelleenkin runsaasti koiria. Porojen siirt�minen tiett�m�ss� tunturimaastossa kymmeni� kilometrej� ei onnistu ilman porokoiria. Ajattelimme, ett� t��ll� olivat Cikkin sukulaiset paimentaneet. Uule Niiles oli neuvonut, miss� Nils Peder Sirin kes�paikka sijaitsee. Niinp� p��timme l�hte� ajelemaan sis�maahan p�in pitkin Raisijoen laaksoa.
L�ysimme helposti Nils Pederin talon. H�n otti meid�t yst�v�llisesti vastaan ja kertoi koiristaan. Cikkin em�nem� Piika oli ollut Sirin mieluinen ty�koira. Sill� tehtiin nelj�t pennut. Cikkin em�nis� oli haettu poromiehilt� Ruotsista, koska kautokeinolaiset koirat olivat liiaksi sukua kesken��n. Nils Peder korosti, ett� Piika oli "�kta samhund" ja sille etsittiin my�s aito uros. Valitettavasti t�m� Ruotsista haettu uros katosi tunturiin, ehk� ammuttiin, eik� se kerinnyt saamaan enemp�� j�lkel�isi�.
Kuvassa on Piika ja se on otettu noin 10 vuotta sitten.
Kuvassa Nils Peder Siri ja Aihki sek� min� Piparin kanssa. Nils Peder ja h�nen vaimonsa olivat kovasti ilahtuneita n�hdess��n koiriensa j�lkel�isi�. Aihkilla he totesivat olevan samanlaiset laajat merkit kuin Piikalla. Piikan yhdess� pentueessa oli ollut Piparin v�rinen koira, mutta se oli ollut pitk�karvaisempi. Nils Peder valitteli, ettei heill� en�� ole Cikkin sukua Kautokeinossa. H�nell� on nykyisin kolme ty�koiraa.
Tsalmo on Norjan rekisteriss� oleva suomenlapinkoirauros ja ostettu Oslosta.
Lurppe on Ruotsin puolelta hankittu narttukoira. Lis�ksi Nils Pederill� on bordercollieuros, joka opettelee porot�ihin.
Raisin maisemat ja kokemukset j�iv�t mieleeni l�htem�tt�m�sti. |